18. lokakuuta 2017

R. J. Palacio: Ihme

"August Pullmanin kasvot ovat pahasti epämuodostuneet. Kotikoulua tähän mennessä käynyt Auggie on nyt aloittamassa viidennen luokan oikeassa koulussa. Se kiehtoo ja se pelottaa. Hän on ihan tavallinen nuori epätavallisten kasvojensa takana, mutta saako Auggie uudet koulukaverit uskomaan sen? IHME on kertomus Auggien urheudesta ja uteliaasta asenteesta sekä rohkaiseva tarina ennakkoluulojen kohtaamisesta."

Teos: Ihme
Alkuperäinen nimi: Wonder
Kirjailija: R. J. Palacio

Suomentaja: Inka Parpola
Sivumäärä: 336
Kustantaja: WSOY

Mistä: oma kirjahylly

Minä taisin ensimmäisen kerran törmätä tähän Palacion esikoisteokseen booktubessa ylistyskommenttien ympäröimänä. Kun näin että tästä tulee suomennettu versio, tiesin heti sillä sekunnilla että tämä kirja mun täytyy saada. 

Odotin kirjalta paljon, siis oikeasti todella paljon. En ollut lukenut tästä mitään huonoa, ja jopa GOODREADSISSA lähes 400 tuhatta ihmistä on pisteyttänyt tämän kirjan, joista 49% on antanut tälle kirjalle 5 tähteä. Mutta tiedättekös mitä? Niin minäkin annoin. Täydet viisi tähteä.

"Luulen, että ainoa ihminen koko maailmassa, 
joka tajuaa miten tavallinen minä olen, olen minä itse."

Sitä harvoin törmää kirjaan joka koskettaa. Koskettaa sellaisella tavalla, jota on vaikea kuvailla. Aluksi sitä on hieman surullinen, tuntee pienoista vihaa, mutta sitten kaiken sen haikeuden keskeltä löytää iloa ja onnellisuutta. Kummallista, kuinka kymmenvuotias Auggie sulattaa sydämen kirjan sivujen läpi. 

Kiusaaminen ei tietenkään missään tilanteessa tai tapauksessa ole koskaan oikein, mutta tämä kirja näytti mulle vielä yhden uudenlaisen puolen kiusaamisesta. En usko että koulukiusaamisen vaikutusta elämään ymmärtää koskaan täysin ellei sitä koe itse. Joka kerta kuullessani tai lukiessani kiusaamisesta mut valtaa sama järkytys. Järkytys siitä, kuinka julmia ihmiset voi toisilleen olla. Joka ikinen kerta. 

Kirja lähtee käytiin Augustin kertomana, mutta ääneen pääsee myös Augustin sisko Via sekä muutama kaveri. Tarkoitus oli porautua vielä tarkemmin tapahtumien kulkuun, mutta paras ratkaisu taitaa olla se, että jokainen lukee ja kokee tämän itse. Niin vaikuttava teos, että olen aikalailla sanaton. 

"Ystävällisyys on niin kovin yksinkertainen asia. Niin kovin yksinkertainen. 
Kiltti, rohkaiseva sana silloin, kun sille on tarvetta. Ystävyyden teko. Nopea hymy."



Kirjasta tulossa elokuva 19.11.2017 (USA) / IMDb

15. lokakuuta 2017

Mun kirjahyllystä loppuu tila! | ostoksia n:o 1

Kun lopetin kuukausittaisten ostospostausten tekemisen, tarkoitus oli että niitä tulisi harvemmin. Syyskuun lopussa katselin ostamieni kirjojen luomaa pinoa, ja totesin että olisi voinut näistäkin jo postata. Tilanne on aina sama: kuvittelen etten ole ostanut mitään, mutta todellisuus onkin toinen. Puolustaudun kuitenkin sillä, että ostin kun halvalla sain - ja osa on ostettu käytettyinä! No mutta, mennään asiaan ilman sen kummempia jaaritteluita.

ANTIKVARIAATTI:
- Dave Thompson: Red Hot Chili Peppers - Elämäkerta
- Veronica Roth: Uskollinen
- Clare Mackintosh: Annoin sinun mennä
- R. J. Palacio: Ihme



TORI.fi:
- Lise Myhre: Nemi 1
- Lise Myhre: Nemi 2
- Lise Myhre: Nemi 3
- Lise Myhre: Nemi 4
- Lise Myhre: Nemi 5

ADLIBRIS:
- Robert Galbraith: Pahan polku
- Jenny Han: To All the Boys I've Loved Before
- Stephanie Perkins: Anna and the French Kiss
- Stephanie Perkins: Lola and the Boy Next Door
- Stephanie Perkins: Isla and the Happily Ever After

MUUALTA:
- Katja Kettu: Kätilö / saatu
- Chris Cleave: Sodassa ja rakkaudessa / k-citymarket
- Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa & Liisan seikkailut peilimaassa / kärkkäinen
- Dan Brown: Enkelit ja demonit / saatu

Seuraavaksi kriiseillään sitten siitä että mitäs sitä luetaan. Oon ollut näistä hankinnoista jotenkin tosi iloinen, ja koin suurta ahdistusta kirjastolainoista joten vein suurimman osan niistä pois.

Löytyykö kasasta teille tuttuja teoksia?
Onko joukossa jotain mikä pitäisi lukea ASAP? Mitä lukea seuraavaksi?

11. lokakuuta 2017

Riverdale: 1. tuotantokausi (2017)



traileri / 1 kausi / 13 jaksoa / 45 min / v. 2017 / the cw

Netflix toi meille tänne Suomeen Riverdalen ensimmäisen kauden jenkkitahtiin jakso jaksolta. The CW:n tuottama teinidraama perustuu Archie -sarjakuvan hahmoihin. Buzzfeed oli tehnyt artikkelin siitä kuinka samalta Riverdalen kööri näyttää verrattuna alkuperäiseen Archieen. Äkkiseltään katsottuna voisi todeta näyttelijäkaartin olevan täydellinen.

Kaikki lähtee käyntiin nuoren Jason Blossomin kuolemasta joka järisyttää pientä kaupunkia. Kuten arvata saattaa, kyseessä ei olekaan onnettomuus vaan tapaus paljastuu murhaksi. Koko tuotantokausi onkin siis kaiken teinidraaman lisäksi täynnä mysteereitä ja kysymyksiä. Kuka? Miten? Miksi?

Minä olen tämän katsomisessa ehkä hieman myöhässä, ottaen huomioon että toinen tuotantokausi starttaa ihan kohta! Myönnetään, tuli ehkä hieman kiirus tämän postauksen julkaisemisessa jotta päästään katselemaan kakkoskautta oikeaan tahtiin. Suurin syy tämän katsomiseen oli ihanaakin ihanempi Cole Sprouse, jota myönnän rakastaneeni Disney Channelista lähtien. (Ja tämän sarjan jälkeen rakastan vielä enemmän...)

Lyhyesti kuvailtuna: Pretty Little Liars tapaa Twin Peaksin. Mutta tosiasia on myös se, että Riverdalen ensimmäisellä kaudella oli huomattavasti enemmän tapahtumia, juonenkäänteitä ja järkytyksiä kuin Pretty Little Liarsin seitsemällä tuotantokaudella yhteensä. Riverdale on niin koukuttava, ehkä jopa hieman guilty-pleasure mutta silti mielestäni laadukas ja hyvin tehty sarja.

Ihastuin kuvaustyyliin, värien käyttöön ja tunnelmaan. Jotenkin tosi kaunista, mutta samalla niin synkkää ja karmivaa. Päätin tämän aloittaessani etten odota tai oleta mitään, ja se olikin hyvä ratkaisu. Oli mahtavaa katsoa tätä niin sanotusti "tyhjin aivoin", koin saavani tästä paljon enemmän irti niin. Tietenkään täysin en onnistunut päätäni nollaamaan, ja jo parin jakson jälkeen loin kuvan siitä kuka syyllinen olisi - ja kerrankin olin oikeassa!

Henkilöhahmoista pidin ja näyttelijät suoriutuivat työstään oikein mallikkaasti. Muutama kiusallisen tönkkö kohtaus löytyi, eikös ne kuitenkin teinisarjoihin jollain tapaa aina kuulu. Parin hahmon kohdalla on edelleen erittäin suuri kysymysmerkki, enkä osaa luottaa niihin pätkän vertaa. Cole Sprousen näyttelemä Jughead Jones, joka myös toimii kertojana, on ehdottomasti mun lemppari. Se nyt tuskin aikaisemman ylistyksen jälkeen tulee yllätyksenä.

Suosittelisinko? No kyllä. Tosin jos useampaan kertaan mainittu teinidraama ei iske, jättäisin katsomatta.

K. J. Apa (Archie) / Lili Reinhart (Betty) / Camila Mendes (Veronica) /
Cole Sprouse (Jughead) / Madelaine Petsch (Cheryl) / Ashleig Murray (Josie)



 Toisen tuotantokauden eka jakso katsottavissa huomenna 12.10. Netflixistä.

JAIKS 

6. lokakuuta 2017

Atypical: 1. tuotantokausi (2017)

"Netflixin tuottama sarja kertoo autistisesta 18-vuotiaasta pojasta sekä tämän perheestä, joihin lukeutuvat Jennifer Jason Leigh’n ja Michael Rapaportin esittämät vanhemmat. Keir Gilchristin (It Follows) esittämän, sosiaalisesti rajoittuneen nuoren miehen elämää vaikeuttaa tämän halu alkaa tutustua vastakkaiseen sukupuoleen ja tehdä se kunnialla." - episodi.fi


traileri / 1 kausi / 8 jaksoa / 30 min / v. 2017 / netflix

Nyt jo useamman Netflix-sarjan katsoneena voin sanoa Atypicalin nousseen yhdeksi lemppariksi. Atypical on ensinnäkin hauska, mutta myös todella herkkä, silmiä avaava ja ennen kaikkea koskettava tv-sarja. Mun itkupilliluonne yrittää aina vältellä sarjoja tai elokuvia jotka saattaa olla surullisia, mutta Atypicalista sellaista kuvaa en saanut joten uskaltauduin katsomaan sen. Kuitenkin jo ensimmäisen jakson aikana lukaisin muutaman kommentin ja joku kertoi nyyhkytelleensä koko kauden ajan - pelästyin hieman. Siinä sitten kahdeksan jakson ajan odottelin milloin se suuri romahdus tulee, mutta sitä ei koskaan tullutkaan vaikka muutaman hiljaisen kyyneleen vuodatinkin.

Täytyy tähän väliin sanoa, etten oikeasti hirveästi tiedä autismista mitään, joten sen suhteen en suuremmin voi ottaa kantaa. Näin asiasta tietämättömän silmiin tämä kuitenkin esitettiin hyvin, niin että minäkin ymmärsin jotain. Autismi on viime vuosina kyllä esiintynyt monessa tv-sarjassa tai elokuvassa mitkä olen katsonut, ja uskon että se on myös edesauttanut ihmisten suhtautumista autismiin hyvällä tavalla.

Päähenkilö Sam on lievästi autistinen nuori, joka ilmoittaa illallisen äärellä haluavansa tyttöystävän. Ylisuojelevalle äidille Elsalle tämä tulee järkytyksenä, kun taas isosisko Casey ja isä Doug ottaa asian huumorin kautta rennommin. Keir oli mielestäni nappivalinta Samin rooliin, enkä osaisi kuvitella ketään muuta hänen paikalleen. Casey oli heti ensimmäisestä jaksosta ihan mainio, ja ihastuin siihen kuinka siskollisen tyly, mutta rakastava ja välittävä hän oli Samia kohtaan. Caseyn ja Samin välinen suhde olikin koko sarjan parasta antia. Lisänä perheen arkeen on kuvattu myös Samin vierailua terapeuttinsa Julien luona, ja hauskuutta mukaan tuo Samin työkaveri Zahid - joka jakaa ihan uskomattomia vinkkejä naisten iskemiseen.

Juoni jää ehkä hieman latteaksi, mutta onneksi hyvät henkilöhahmot pelastaa tilanteen! Aikalailla kaikkialla nähtyä perus draamaa, mutta myös tärkeitä aiheita: rakastumista ensimmäistä kertaa, väärinkäsityksiä, epäonnistumisia ja onnistumisia, kriisejä niin perheen sisällä kuin parisuhteessakin sekä koulukiusaamista ja sitä vastaan taistelemista.

Näyttelijävalinnoista vielä hieman: äitiä näyttelevä Jennifer on aina ollut mielestäni vähän yäääh plääh meh näin nätisti sanottuna. Jotenkin hän ei vaan toiminut tässä lämpimän ja välittävän äidin roolissa, hän sopii paremmin johonkin hieman rosoiseen rooliin. Jokaisen kahdeksan jakson ajan ärsyynnyin aina enemmän tai vähemmän hänen sanomisistaan tai tekemisistään, tosin osa niistä olisi ärsyttänyt kenen näyttelemänä tahansa. Isän roolissa Michael oli sympaattinen ja sai luotua lämpimän fiiliksen perheensä ympärille.

Michael Rapaport (Doug) / Amy Okuda (Julie) / Nik Dodani (Zahid)


Hallooota kausi 2 - mä odotan jo!

4. lokakuuta 2017

Ernest Cline: Ready Player One

"2044. Wade Watts, niin kuin suurin osa ihmiskuntaa, pakenee kurjistuneen maapallon ahdistavaa todellisuutta viettämällä koko valveillaoloaikansa kirjautuneena OASISiin, rönsyilevään virtuaaliseen utopiaan, jossa jokainen voi olla ja tehdä mitä haluaa.

Miljoonien muiden lailla Wade pelaa peliä, jonka voittaja perii maailman rikkaimman miehen ja universumillisen virtuaalimaailmoja. OASISin luonut pelisuunnittelija James Halliday on testamentannut sen hallinnan sille, joka ratkaisee kolme kätkettyä arvoitusta. Arvoitukset ja vihjeet liittyvät Hallidayn nuoruuteen, 1980-luvun populaarikulttuuriin, josta Wade tietää kaiken viimeistä piirtoa myöten.

Wade törmää onnekkaasti ensimmäiseen ratkaisuun ja käynnistää pelin kiihkeätahtisen loppuvaiheen, jossa täytyy muun muassa pelata virheetön Pac-Man-peli ja osata Monty Pythonin vuorosanoja ulkoa. Äkkiä hän huomaa joutuneensa epätoivoiseen kilpajuoksuun tuhansien muiden kanssa. Kilpailu ulottuu pelottavalla tavalla myös todellisuuteen - ja tulee muuttamaan sekä Waden että koko maailman perinpohjaisesti."

Teos: Ready Player One
Alkuperäinen nimi: Ready Player One 
Kirjailija: Ernest Cline
Suomentaja: J. Pekka Mäkelä
Sivumäärä: 510
Kustantaja: Gummerus
Mistä minulle: Kirjasto

Voi hitto vieköön kuinka iloiseksi kirja voi ihmisen tehdä. 

Mua pelotti hirveästi alkaa lukemaan tätä kirjaa, koska tiesin tämän sisältävän paljon viittauksia 80-luvulle. Minä kun sattumoisin olen syntynyt 90-luvun lopussa, ajattelin viittauksien menevän ihan ohi, niin kuin ne osittain tekikin. Mutta se etten tajunnut jokaista pientä yksityiskohtaa ei haitannut lukemista millään lailla, mielikuvitus jyräsi aivojen pienimmästä sopukasta ja sitoi kaikki yhteen. Täytyy myöntää - se että tunnistin suurimman osan peleistä, pelikoneista ja elokuvista sai mut innostumaan vielä enemmän. Kovin hirveästi en nykyisin enää pelaa, vaikka useamman konsolin omistankin. 

Oli kyse mistä kirjasta tahansa, yleensä mulla kestää aikani kunnes pääsen juttuun täysillä mukaan, ja valitan aina siitä kuinka hitaasti kaikki lähtee käyntiin. Nyt kuitenkin jo ensimmäisiltä sivuilta lähtien virnistelin kuin pieni typerys ja tiesin jo silloin rakastavani tätä kirjaa. Kirjoitus oli oikein sujuvaa ja tarina eteni vauhdikkaasti. Suomennos ei tuntunut yhtään tönköltä ja voin kuvitella millainen työ tämän suomentaminen on ollut - kiitos kaikkien ihmeellisten sanojen. 

Päähenkilö Wade on symppis ja häneen on myös erittäin helppo samaistua. Hieman epävarma nuori, joka ei täysin ymmärrä omaa arvoaan ja herää kunnolla henkiin vasta siirryttyään virtuaalimaailmaan. Ihailen Waden (ja muiden "munastajien") tietoa ja perusteellista tutkimustyötä Hallidayn menneisyyteen. He muistavat Hallidayn lempileffojen repliikit ulkoa, samoiten kuin eri pelejen pienet ohjelmointivirheet joita he käyttävät erittäin fiksusti hyväkseen. Musta on mahtavaa kuinka täydellisen ylimielinen ja varma Wade on seikkaillessaan OASISissa Parzivalina. Muhun myös iskee tämä yleinen sarkastisuus mikä keskusteluista nousee ilmi, kuten parhaiden kaverusten Parzivalin ja Aechin välinen pään aukominen puolin ja toisin. Mainiota. 

"Onneksi minulla oli pääsy OASISiin, mikä tuntui salaluukulta parempaan todellisuuteen. OASIS piti minut järjissäni. Se oli leikkikenttäni ja esikouluni, maaginen paikka, missä kaikki oli mahdollista."

Mä olen aina ollut vähän tietokoneiden orja, ja muistan ala-asteelta kuinka mielummin jäin kotiin pelaamaan Habbo Hotellia kuin olisin lähtenyt ulos kavereideni kanssa. Jos meilläkin olisi OASIS, oon ihan varma etten muuta tekisikään. Olisi kuitenkin ihan älyttömän siistiä päästä kokeilemaan jotain vastaavaa - mutta vain hetkeksi, koska en oikeasti varmaan ikinä palaisi takas normaaliin elämään. 

Ehdottomasti yksi lempikirjoistani, ja ehdottomasti suosittelen tätä jokaiselle. Kirjasta on tulossa elokuva piakkoin, jota odotan innolla - mutten ole nostanut odotuksiani kovin korkealle. Toivottavasti se elokuva ei ainakaan pila tätä oikeasti hienoa kirjaa. Sormet ristiin sen suhteen.



"Ulos meneminen on erittäin yliarvostettua."
- Anorakin almanakka, 17. luku, 32. jae

1. lokakuuta 2017

Marie Kondo: KonMari

"Raivaa kodista turhat tavarat uskomattoman tehokkaalla KonMari-menetelmällä. Japanilainen Marie Kondo auttaa järjestämään kotisi kerralla kuntoon, vaihe vaiheelta. Kodin kaaoksen kimppuun on käytävä oikeassa järjestyksessä. Säilytettäviksi jäävät vain rakkaimmat ja tärkeimmät tavarat, ja siten siivous onnistuu kerralla ja nopeasti. Järjestys ja turhasta roinasta vapautuminen tuovat energiaa, joka parantaa myös elämänlaatua."

Teos: KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika
Alkuperäinen nimi: 人生がときめく片づけの魔法
Kirjailija: Marie Kondo
Sivumäärä: 121 / e-kirja 
Kustantaja: Bazar
Mistä minulle: Kirjasto / Ellibs 

Aloitetaan nopeasti ja lyhkäisesti mun suhteesta siisteyteen: siivoan usein, pidän pölyjen pyyhkimisestä, ahdistun kaaoksesta, järjestelen tavaroita jatkuvasti, inhoan kaikkea likaista ja kammoksun käsipyyhkeitä tai esim. julkisten paikkojen ovenkahvoja. Moni onkin menettänyt hermonsa mun kanssa, saatan valittaa minimaalisesta sotkuisuudesta keittiössä ja tuhlaan ihan liikaa paperia pestessäni käsiä joka välissä ja kuivaamalla ne käsipyyhkeen sijasta talouspaperiin. 

Mutta kaiken tämän lisäksi multa löytyy myös toinen puoli: hamstraaja-Niina. Myönnän olevani tarjoushaukka, lankean alennusmyynteihin, ostan kolme tuotetta kahden hinnalla ja survon ne kaappeihin ja unohdan ne sinne. Mun kaapit onkin "hallittu" kaaos, pohdin niiden järjestämistä lähes päivittäin (ja olen tehnyt sen useasti!) mutten koskaan ole tyytyväinen. Aina ahdistaa. En osaa luopua tavaroista, kuvittelen tarvitsevani niitä myöhemmin tai olen saanut ne lahjaksi. Olen myös pihi, ja ajattelen aina rahaa heittäessäni jotain pois. 

Hihkuin ilosta lukiessani tätä, naureskelin parille kohdalle todeten "tää on niin totta" ja tunnistin itseni aivan liian monesta kohdasta. Heräsin myös todellisuuteen ja tajusin että ei hitto - ei mun oikeasti tarvitse säästää asioita jotka ei tuota mulle iloa. Mun kaapeista löytyy paljon tavaraa joita en oikeasti haluaisi säästää, mutta ne vaan on siellä koska olen aina ajatellut ettei niitä nyt voi poiskaan heittää. Siitä lähtee käyntiin oravanpyörä - ajattelen liikaa tavaramäärää - alan karsimaan tavaroita pois - ja ne samat turhat roinat jää lojumaan hyllylle. Tilanne ei etene mihinkään. 

Viimeisen vuoden aikana olen kunnostautunut hieman, ja esimerkiksi viime kevään muutossa nakkasin surutta tosi paljon tavaraa pois. Tavaraa olisi edelleen hävitettäväksi, mutta pieni helpotus on se ettei sitä loppujen lopuksi ole kovin paljoa. Ainakin luulen niin. Mun huoneen tavaramäärä ja ahtaus johtuu lähinnä keräilystä - kuten kirjoista, elokuvista ja tv-sarjoista. Olen halunnut ostaa ne itselleni, haluan pitää niitä esillä ja ne tuottaa mulle suunnattomasti iloa. Siksi äkkiseltään katsottuna voisi ajatella että omistan liikaa kaikkea, vaikka tosiasiassa nämä näytillä olevat tavarat ja esineet ovat ainoat omistamani asiat mitä tarvitsen. 

Mulle jäi kirjasta ainoastaan mietityttämään se, miltä ihmisten asunnot Japanissa oikeasti näyttävät. Yksikin pariskunta oli hävittänyt asunnostaan pari sataa pussillista turhaa tavaraa, ja lähes kaikki hävittivät ainakin 200 kirjaa. Luetaanko Japanissa paljon, vai onko kirjat siellä oikeasti niin halpoja että ihmiset ostavat niitä ihan raivolla ja kaikilla on niitä satoja? Jos on, minäkin haluan Japaniin! Mulle ei myöskään auennut tämä näkökulma että tavaroilla olisi tunteet, niitä pitäisi kiittää ja kohdella kuin eläviä olentoja. 

Jos tästä tekstimäärästä jäi epäselväksi, niin minä rakastin tätä kirjaa. Siitä tuli hyvä mieli, se avasi oikeasti mun näkemystä siisteydestä ja järjestelmällisyydestä - ja vielä joku päivä minä KonMaritan tavarani!


30. syyskuuta 2017

Vuoden '17 leffakatsaus: osa 9/12

Why Him? (2016) suom. Miksi hän?
 Ned on ylisuojeva ja rakastava isä, jonka vierailu tyttärensä luona muuttuu vähintäänkin painajaismaiseksi. Perhe tapaa tyttären poikaystävän: hyvää tarkoittavan, mutta sosiaalisesti kömpelön Silicon Valleyn miljonäärin Lairdin. Tiukkapipoisen Nedin mielestä Laird on täysin epäsopiva hänen tyttärelleen villin käytöksensä takia. Pyrkiessään takaisin paniikinomaisesti tyttärensä suosioon, Ned joutuu epämukavuusalueellensa luksusta pursuavassa teknologian keskuksessa. 

Täytyy sanoa että minä yllätyin. Postasin Instagramiin kuvan jossa ehdin jo manailemaan että tämä varmaan on "yhtä hyvä elokuva kun tää mun epäonninen lauantai on ollut", mutta kyllä minä tykkäsin tästä. Ei taaskaan mikään maata mullistava katselukokemus, mutta hauska komedialeffa tylsään iltaan. James Franco on ihana, ei muuta tarvitsekaan sanoa.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Zoey Deutch, James Franco ja Bryan Cranston.



Fired Up! (2009) suom. Annetaan palaa!
 Koulunsa paatuneimmat pelimiehet Nick ja Shawn päättävät keplotella itsensä cheerleadereiden kesäleirille. Poikien tarkoitus on tehdä mahdollisimman monta valloitusta, mutta Nickin pettymykseksi Shawn ihastuu joukkueen piinkovaan kapteeniin.

Katsoin tämän kun elokuvan nimestä oletin että tää olisi kuulunut Anna palaa! -sarjaan, mutta eipä kuulunutkaan. Hyvin samankaltainen elokuva, jonka olin nähnyt jo aiemmin. Onneksi en menettänyt mitään sen tähdellisempää tätä katsoessa, koska lähinnä vaan ärsytti koko leffan ajan.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Eric Christian Olsen, Nicholas D'Agosto ja Sarah Roemer.



The Hunger Games: Mockingjay - Part 2 (2015) suom. Nälkäpeli: Matkijanärhi, osa 2
 Katniss Everdeen aloitti matkansa selviämällä hengissä julmasta Nälkäpelistä ja nousi johtamaan kapinaa Panemin tyrannimaista presidenttiä vastaan. Nyt Katniss ja joukko kapinallisia Vyöhykkeeltä 13 valmistautuvat lopulliseen taisteluun, joka ratkaisee Panemin tulevaisuuden.

Meinasi taas tämän suhteen käydä niin kuin aiemminkin, eli oli lähellä jäädä katsomatta! En tiedä mikä siinä on etten ole saanut aikaisemmin tätä katsottua ja jotenkin tämän aloittaminen on aina ollut tosi vaikea juttu. Nyt oli kuitenkin tilanne että halusin katsoa jotain, mutten halunnut käyttää tuntia miettien mitä katsoisin - joten valitsin tämän! Ei ihan niin mainio mitä oletin, mutta hyvä elokuva kyllä. Ja hele, itkin taas. Joku tuntematon henkilö pilasi joskus multa koko elokuvan sanomalla että sen mielestä Katniss ei ollut onnellinen tässä lopussa - ja että hän "tyytyi kohtaloonsa". En ole sen jälkeen osannut ajatella mitään muuta, vaikka mun silmiin päätös olikin onnellinen.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Jennifer Lawrence, Josh Hutcherson ja Liam Hemsworth.



Thor (2011)
 Odin on juuri kruunaamassa voimakasta ja taitavaa Thoria satumaisen Asgardin kuninkaaksi, mutta päätyy viime hetkellä lähettämään tämän Maahan asumaan ihmisten kanssa. Ennen valtaan astumista Thorin tulee oppia, ettei äkkipikainen ja ajattelematon käytös ole soveliasta hallitsijalle. Odin riistää nuoren soturin voimat sekä vasaran ja paiskaa tämän Maahan, jossa Thor kirjaimellisesti törmää Jane Fosterin johtamaan fyysikkoryhmään. Thor aloittaa taistelun supervoimiensa takaisin saamiseksi, mutta se edellyttää, että Thor oppii asettamaan muut itsensä edelle.

Marvel -leffojen katsominen jatkukoon! Otin operaatioksi katsoa joka ilta kaksi elokuvaa kun mulla ei koulua ollut, ja nämä löytyi kätevästi Netflixistä. Thoria kohtaan ei ollut suuria odotuksia, mutta pidin tosi paljon! Natalie Portman on niin ihana ja tämän leffan katsominen oli oikeasti ilo. Siispä voimme todeta - Marvelit puree.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Chris Hemsworth, Anthony Hopkins ja Natalie Portman.



Captain America: The First Avenger (2011)
 Captain America johtaa vapaustaistelua tässä toiminnantäyteisessä menestyselokuvassa, jonka nimiroolissa Chris Evans taistelee pahuutta vastaan! Pelottavan voiman uhatessa koko maapalloa maailman paras sotilas julistaa sodan julmalle Hydra järjestölle, jota johtaa roistomainen Punakallo.

Captain America ei kyllä tämän perusteella noussut kovin korkealle asteikolle supersankareissa. Leffan sijoittuessa niin kauas menneisyyteen oli tämä kuitenkin luonteeltaan todella erilainen. Ahdistavan synkkä tunnelma koko elokuvan ajan, jonka vuoksi tämän katsominen ei ihan niin hilpeää ollut kuin esim Iron Manin tai tuon Thorin.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Chris Evans, Hayley Atwell ja Sebastian Stan.



The Avengers (2012)
 Kaikkien aikojen supersankarikaartissa ovat mukana Marvelin supersuositut sankarit Iron Man, Hulk, Thor, Captain America, Hawkeye ja Black Widow. Kun uusi, yllättävä vihollinen uhkaa koko maailman turvallisuutta, kansainvälisen turvajärjestön johtaja Nick Fury huomaa tarvitsevansa tiimin, joka kykenisi pelastamaan maailman katastrofin partaalta. Niin käynnistyy kiireen vilkkaa maailmanlaajuinen värväyshanke. 

Tämä oli yksi odotetuimmista Marveleista. Crossoverit niin elokuvissa kuin tv-sarjoissakin on aina mielenkiintoisia. Mahtavaa että kaikki nämä tyypit on saatu tungettua samaan leffaan! Ja ehkä hieman hihkuin innosta kun Scarlett Johansson oli näinkin suuressa osassa. Tähän mennessä Marvelin tuotannosta tämä on yksi lemppareistani.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Robert Downey Jr., Chris Evans ja Scarlett Johansson.



Iron Man 3 (2013)
 Stark joutuu toteamaan, että hänen uusi vastustajansa on tuhonnut koko hänen henkilökohtaisen elämänsä, hän lähtee hurjalle kostoretkelle etsiäkseen käsiinsä ne, jotka ovat vastuussa tapahtuneesta. Tällä matkalla – sen jokaisessa käänteessä – katsotaan, mistä rautamies on oikein tehty. Kun Stark lopulta ahdistetaan viimeiseen nurkkaan, hän joutuu varjelemaan läheisiään yksin, turvanaan vain äärimmilleen viritetty älynsä ja vaistonsa. Stark panee vimmatusti kampoihin kolkolle kohtalolleen ja tulee samalla löytäneeksi vastauksen kysymykseen, joka on vaivannut häntä hänen sisimmässään jo pitkään: tekeekö mies puvun vaiko puku miehen?

Iron Man 3 ei ollut niin hyvä kuin aiemmat osat. Tämäkin oli kyllä saatu pidettyä hauskana, mitä odotinkin. Tuntuu että kirjoitan jokaisesta elokuvasta ylistävän tekstin, mutta nämä nyt oli kaikkea mitä minä henk. koht. elokuvalta toivon: toimintaa, huumoria ja jotain normaalista poikkeavaa. Ei voi kieltää etteikö Iron Manin asu olisi siisti. Gwyneth jostain syystä ärsyttää tosi paljon.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Robert Downey Jr., Gwyneth Paltrow ja Don Cheadle.



Thor: The Dark World (2013)
 Thor taistelee pelastaakseen Maan ja yhdeksän maailmaa hämärältä viholliselta, joka on maailmankaikkeuttakin vanhempi. Muinainen rotu, johtajanaan kostonhimoinen Malekith, palaa syöstäkseen maailmankaikkeuden takaisin pimeyteen. Vastassaan vihollinen, jota vastaan edes Odin ja Asgård eivät pysty taistelemaan, Thorin on lähdettävä tähän asti vaarallisimmalle ja henkilökohtaisimmalle matkalleen, joka vie hänet jälleen Jane Fosterin luo ja pakottaa hänet uhraamaan kaiken pelastaakseen meidät kaikki.

Chrisin ja Natalien paluu valkokankaalle yhdessä, voi jummi. Toimintaa toiminnan perään ja vähän lisää taistelua, menetyksiä ja hämmästyttäviä tilanteita. Kerrankin tapahtumat oikeasti pääsi yllättämään, liekkö johtui liiasta keskittymisestä hyvännäköisiin näyttelijöihin - tai sitten ihan vaan nerokas käsikirjoitus. En tiedä miten jaksan odottaa kolmatta Thoria (jossa Natalie ei ilmeisesti ole mukana???!!).

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Chris Hemsworth, Natalie Portman ja Tom Hiddleston.



Captain America: The Winter Soldier (2014)
 New Yorkin mullistavien tapahtumien jälkeen Steve Rogers lähtee viettämään hiljaiseloa maan pääkaupunkiin Washingtoniin, missä hän yrittää totuttautua nykymaailman elämänmenoon. Kun hänen S.H.I.E.L.D. -kollegansa kimppuun hyökätään, Steve tempautuu mukaan tapahtumasarjaan, missä vaakalaudalla on koko maailman kohtalo. Taistelussa häntä vaientamaan lähetettyjä joukkoja vastaan Captain America yhdistää voimansa Natasha Romanoffin kanssa ja yhdessä he yrittävät paljastaa yhä laajemmalle lonkeronsa ulottavan salaliiton.

Aluksi oli hieman meh -fiilikset kun ensimmäinen Captain America ei iskenyt, mutta jo aiemmin mainitsemani lemppari, Scarlett, yhdessä pääroolissa - jes! Huomattavasti parempi osa ensimmäiseen nähden, mikä on sinällään erikoista. Laatu tuppaa yleensä huononemaan mitä enemmän jatkoa tulee, mutta ehkä se on vaan minä joka vieroksui tuota ensimmäistä osaa. Mielenkiintoisempi juoni joka piti hereillä loppuun asti.

ᴇʟᴏᴋᴜᴠᴀɴ ᴛʀᴀɪʟᴇʀɪ
Pääosissa mm. Chris Evans, Samuel L. Jackson ja Scarlett Johansson.

ᴋᴜᴠᴀᴛ ɪᴍᴅʙ & sʏɴᴏᴘsɪs ᴇʟᴏᴋᴜᴠɪᴇɴ ᴋᴏᴛᴇʟᴏᴛ/ʟᴇғғᴀᴛʏᴋᴋɪ
2017 katsotut elokuvat: 75/100

Syyskuun kooste - luetut

Hätä iskee, yleensä kuun lopussa mulla on kaikki postaukset kirjoitettuna, ja nyt ei mitään. Ei mitään! Ihmettelin miten tässä kuussa on tullut niin vähän postauksia kun kirjojakin on luettuna 18 (voiko tää olla oikeasti totta) - mutta tajusin etten ole kirjoittanut mitään, ja pari olen yksinkertaisesti unohtanut julkaista! Myöskin leffapostaus on edelleen kirjoittamatta, jaiks. Yleensä aloitan sen kirjoittamisen jo kuun alussa ja täytän sitä mukaa kun elokuvia tulee katsottua. Nyt en ole tehnyt sitäkään, joten voi vaan todeta että kaikki muu ajasta mitä en käyttänyt lukemiseen on mennyt tvn äärellä lusmuten. Oikeasti mun piti omistaa eilinen päivä blogille, mutta siivosin, järjestelin ja karsin tavaroitani kahdeksan tunnin ajan (kiitos KonMari) enkä enää jaksanut tehdä muuta. No, selitykset sikseen ja tässä luetut kirjat! Ostospostaus tulee myöhemmin ja leffapostaus poikkeuksellisesti vasta tämän postauksen jälkeen.

Syyskuussa luettua:
☆ Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga - kolmas kirja (Saga, #3)
☆ Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga - neljäs kirja (Saga, #4)
☆ Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga - viides kirja (Saga, #5)
☆ Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga - kuudes kirja (Saga, #6)
☆ Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 - Kirja yksi: Kutsu (Kepler62, #1)
☆ Truman Capote: Aamiainen Tiffanylla
☆ Bjørn Sortland & Timo Parvela: Kepler62 - Kirja kaksi: Lähtölaskenta (Kepler62, #2) 
☆ Timo Parvela & Bjørn Sortland: Kepler62 - Kirja kolme: Matka (Kepler62, #3) 
☆ Henritte von Schirach: Herraskansaa - Elämäni natsieliitin sisäpiirissä
☆ Mervi Koski: Maailman merkillisimmät kummitustarinat
☆ René Nyberg, Jaakko Iloniemi & Petri Hakkarainen: Trump, Putin, Merkel ja Suomi
☆ Marie Kondo: KonMari (Magic Cleaning #1)
☆ Roni Back & Ville Kormilainen: Tubettajan käsikirja
☆ Bjørn Sortland & Timo Parvela: Kepler62 - Kirja neljä: Pioneerit (Kepler62, #4)
☆ Ernest Cline: Ready Player One
☆ Kalle Veirto: Ohut hauska kirja
☆ Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa (Gigi ja Henry, #1) 
☆ Robert Kirkman: The Walking Dead - toinen kirja (The Walking Dead, #2)


25. syyskuuta 2017

Syksyn ensimmäinen superlukumaraton

Mun lukumaraton sujui jälleen kerran erittäin mukavasti. Odotin tätä päivää kuin kuuta nousevaa, musta on ihana seurata muiden etenemistä maratoneilla ja asennoitua siihen että "tänään luetaan!". Mitään tavoitteita en itselleni asettanut ja tosi rennolla fiiliksellä mentiin. Mulla meni taas suurin osa ajasta kaikkeen muuhun kuin lukemiseen, ja jostain syystä joku aina häiritsi just kun pääsin kirjaan kiinni.

Aloitin maratonin lauantaina klo 18:40 ja lopetin vähän ajoissa sunnuntaina klo 16:20. Aloitin lukemisen Ready Player Onella, jonka olin aloittanut paria päivää aikaisemmin. Sen loppuun lukemiseen meni 6 tuntia (!!) - kävin välillä hakemassa pitsaa toiselta puolen kaupunkia ja jumituin jatkuvasti someen.

Kiitos maratonin järkkäämisestä kuuluu Hennalle ja Lotalle!

Nämä kirjat luin:
☆ Ernest Cline: Ready Player One (osittain, s. 421)
☆ Kalle Veirto: Ohut hauska kirja (s. 152)
☆ Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa (s. 188)
☆ Robert Kirkman: The Walking Dead - toinen kirja (s. 288)

sivuja yhteensä: 1049


20. syyskuuta 2017

Santa Clarita Diet: 1. tuotantokausi (2017)

"Kaliforniassa idyllisessä Santa Claritan lähiössä asuvan pariskunnan ja heidän teinityttärensä elämä kokee suuren muutoksen, kun Barrymoren esittämä Sheila-äiti sairastuu mystisesti ja käy läpi ikävän muodonmuutoksen. Asuntonäytössä sattuvan nolon välikohtauksen seurauksena Sheila muuttuu ihmislihaa himoitsevaksi zombieksi. Olyphantin näyttelemän Joel-puolison tehtäväksi jää hillitä himojensa kanssa kamppailevaa vaimoaan." - is.fi 

traileri / 1 kausi / 10 jaksoa / 30 min / v. 2017 / netflix 

3. helmikuuta 2017 Netflixiin ilmestyi uusi sarja joka ehti herättää keskustelua jo trailerin julkaisemisesta lähtien. Kyseessä oli siis kauhukomedia perheestä, jonka äiti muuttuu zombieksi. Santa Clarita Dietiä on pidetty myös The Walking Deadin, Täydellisten naisten ja Dexterin sekoituksena, joka ei kovin kauas tipahda totuudesta. 

Kuulun niihin ihmisiin jotka käyttää elämästään enemmän aikaa Netflixin selailuun kuin itse katsomiseen, ja aina sarjoja selaillessa tämä on pompannut esiin ja olen miettinyt sen katsomista. Eihän siihen mennytkään kuin muutama kuukausi ja perjantainen tuskastuminen siihen "ettei ole mitään katsottavaa..." ja käynnistin ensimmäisen jakson. Zombijutut on jäänyt mulle vähän etäisiksi ja olenkin katsonut ainoastaan muutaman kauden The Walking Deadia - joka nyt luonteeltaan on täysin erilainen kuin tämä. Ja miten ihmeessä kuolleita ihmisiä syövästä perheenäidistä voisi saada hauskan? 

No, kyllä se onnistui. Katsoin kaikki ensimmäisen kauden 10 jaksoa putkeen. Pilottijakso ei erityisemmin lyönyt ällikällä ja vähän pohdiskelin että kannattaako tähän edes tuhlata aikaa, mutta laiskuuttani en jaksanut alkaa vaihtamaan sarjaa joten siihen se sitten jäi pyörimään kunnes huomasin sen loppuneen. 

Juoni on suht älyvapaa ja typerä, muistuttaa B-luokan kauhuelokuvia ja tosissaan tätä ei missään tapauksessa voi ottaa. Sarja on silti kaikessa korniudessaan oikeasti hyvä enkä millään jaksaisi odottaa seuraavaa tuotantokautta. Olen katsonut suht paljon komediasarjoja ja on positiivista että joukkoon löytyi vielä jotain mitä en kokenut nähneeni jo aiemmin. Komediasarjoissa (tai no tietyn genren sarjoissa/leffoissa) on aina yllättävän paljon yhtäläisyyksiä, joka on täysin ymmärrettävää, mutta on mukavaa vaihtelua katsoa jotain oikeasti itselle uutta. 

Sarjassa on oletetusti verta ja suolenpätkiä, eli herkimmille tuskin sopii vaikkei mikään pelottava ohjelma ole kyseessä. Täytyy myöntää että välillä tuli ällöttävä olo, eikä syöminen välttämättä ole hyvä idea tätä katsoessa :-D 

Drew Barrymore oli rooliin mielestäni yllättävä valinta, mutta loistava sellainen. Timothy Olyphant oli mulle sinällään täysin uusi tuttavuus - olen katsonut häneltä muutaman elokuvan, mutta mulla ei ole mitään hajua mitä niissä on tapahtunut, tai millaisessa roolissa hän on ollut. Sarjassa on isossa roolissa myös perheen tytär Abby (Liv Hewson) ja naapurissa asusteleva poika Eric (Skyler Gisondo).

2. tuotantokausi tulossa vuonna 2018

12. syyskuuta 2017

M I N I A R V I O I T A / osa yksi

Teos: Saga - kolmas kirja, Saga #3
Alkuperäinen nimi: Saga 3

Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 152
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto


"Tähtienvälistä sotaa pakoilevat nuoret rakastavaiset Alana ja Marko ovat löytäneet turvapaikan Quietus-planeetalta. Pariskuntaa jahtaavat palkkionmetsästäjät lähestyvät kuitenkin uhkaavasti, ja lopullinen välienselvittely koittaa viimein. Sagan kolmas kirja paljastaa, kuka jää henkiin ja kuka kuolee."

Kahden ensimmäisen osan lukemisesta ehti vierähtää viikko jos toinen ennen kuin sain taas tartuttua kirjaan kiinni. Jo heti ensimmäisiltä sivuilta Saga vetäisi mut vauhdilla mukaan tarinaan ja en voinut laskea opusta käsistäni. Olin innoissani, häkeltynyt ja onnellinen siitä että otin itseäni niskasta kiinni ja lainasin nämä kirjastosta luettavaksi. Olisin jäänyt niin paljosta paitsi jos olisin skipannut nämä. 


△▽△▽△▽△


Teos: Saga - neljäs kirja, Saga #4
Alkuperäinen nimi: Saga 4
Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 152
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto

"Pitkin galaksia seikkailleet Marko, Alana ja heidän lapsensa Hazel ovat viimein päässeet eroon takaa-ajajistaan. Pariskunta viettää rauhallista perhe-elämää ja kasvattaa tytärtään normaalissa ympäristössä, mutta pinnan alla kytee. Marko tylsistyy koti-isänä ja Alanan työ saippuaoopperatähtenä käy hermoille. Löytyykö ratkaisu huumeista? Kun vanha vihollinen Prinssi Robotti IV reboottaa itsensä ja lähtee taas takaa-ajoon, katastrofi alkaa olla käsillä."

Tämä osa erosi aiemmista siinä määrin että Alana ja Marko pääsi vihdoin viettämään edes hetkeksi sitä niin sanottua normaalia arkea. Oli töitä ja leikkipuistoja. Mutta kuten arvata saattaa, eipä sitä onnea kovin kauaa jatku kun pitää olla taas menossa. Tässä osassa lumouduin jotenkin erityisen paljon kuvitukseen - vaikka tyyli jatkui täysin samana.


△▽△▽△▽△


Teos: Saga - viides kirja, Saga #5
Alkuperäinen nimi: Saga 5
Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 152
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto

"Kohtalo kuljettaa sankareita kauas toisistaan. Gwendolyn ja Valhetassu vaarantavat henkensä löytääkseen parannuskeinon Tahdolle. Marko ja Prinssi Robotti IV solmivat tilapäisen aselevon ryhtyäkseen yhdessä etsimään kadonneita lapsiaan. Alana ja Hazel ovat päätyneet todella erikoiselle planeetalle, jonka jäisissä maisemissa he kohtaavat uudet, armottomat viholliset."

Voi houli mouli ja sitä rataa. Täytyy myöntää että tämä osa ei uponnut ihan niin täysillä kuin aikaisemmat, mutta erittäin hyvä oli silti. Musta on oikeasti yllättävää kuinka vahvasti tämän sarjan taso pysyy korkealla eikä missään vaiheessa ole tullut sellaista fiilistä että joku olisi pielessä. Perheen tiet erosi ja vähän piti kiristellä hampaita jännityksestä. 


△▽△▽△▽△


Teos: Saga - kuudes kirja, Saga #6 
Alkuperäinen nimi: Saga 6
Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 152
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto

"Hazelin oppivuodet! Vanhemmistaan eron joutunut Hazel yrittää parhaansa mukaan sopeutua koulutukseen Maantuntuman hoivissa. Samaan aikaan Alana ja Marko etsivät pientä tyttöään epätoivoisesti, mutta kaikkeus on suuri paikka..."

Hazel ei ole enää vauva ja päästiinkin hieman mukaan jo hänen ajatusmaailmaan. Oli ihan kamalaa lukea tätä kun toivoin jokaisella sivulla että Alana ja Marko löytäisi Hazelin ja että kaikki voisi vaan olla hyvin! Haha, myönnän vieräyttäneeni yhden kyyneleen - mutta vaan yhden ainoan! Ghüs on ihan mun uus lemppari, ja tämän kuudennen osan kansi miellyttää silmää myös eniten. 


△▽△▽△▽△


Teos: Kepler62 - Kirja yksi: kutsu, Kepler62 #1
Kirjailija: Timo Parvela ja Bjørn Sortland 
Kuvitus: Pasi Pitkänen
Sivumäärä: 121
Kustantaja: WSOY
Mistä minulle: Kirjasto

"Maapallo on ylikansoitettu ja sen luonnonvarat hupenevat. 13-vuotias Ari pitää huolta sairaasta pikkuveljestään Jonista. He pelaavat yhdessä uutta, vaikeaa Kepler62-tietokonepeliä jonka vain harvat pystyvät viemään läpi. Kukaan ei tiedä, mitä viimeisen tason suorittaneille tapahtuu - tai onko Kepler edes pelkkä peli. Huima seikkailu on alkamassa..."

Kukaan ei varmaan ole välttynyt tältä kirjasarjalta. Vaikka kirjat onkin suunnattu lapsille, voi näitä selkeästi myös vanhemmatkin lukea. Tosi kaunis kuvitus, helppo lukea ja tarina vaikuttaa ainakin vielä mainiolta. Odotan innolla millainen jatko tapahtumille saadaan. Seuraavat 3 osaa löytyykin jo hyllystä odottelemasta.


△▽△▽△▽△


Teos: Aamiainen Tiffanylla
Alkuperäinen nimi: Breakfast at Tiffany's
Kirjailija: Truman Capote
Sivumäärä: 175 (ilman novelleja 112)
Kustantaja: Tammi
Mistä minulle: Kirjasto

"Holly Golightly on villisti viehättävä, matkalaukkuelämää viettävä tyttö. Seurapiirinään New Yorkissa hänellä on suuri joukko miehiä, joihin hän suhtautuu täydellisen viattomuuden moraalilla. Hänellä on myös vaarallinen tuttavuus, Sing-Singissä istuva rikollinen, jonka kanssa hän vaihtaa sääraportteja - itseasiassa ne ovat rikollisliigan viestejä."

Odotin tältä paljon enemmän. En ole katsonut tästä tehtyä elokuvaa, joten en oikeastaan tiennyt mitä tuleman pitää. Ideana ihan hyvä, muttei iskenyt muhun sitten ollenkaan. Lukeminen tuntui pakkopullalta eikä tehnyt mieli edes lukea tätä loppuun. Lopussa on myös 3 novellia, mutta kiinnostus ei riittänyt niiden lukemiseen joten skippasin ne kokonaan, eli luettuja sivuja tästä opuksesta 112. 

6. syyskuuta 2017

Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga 2

"Huikea tieteisseikkailu jatkuu entistä yllättävimmissä ja jännittävimmissä merkeissä! Yhdessä pienen vauvansa ja yllätysvieraiksi saapuneiden appivanhempien kanssa rakastavaiset Alana ja Marko välttelevät kuolettavia tappajia, vähäpukeisia jättiläisiä sekä muita äärettömän avaruuden vaaroja."

Teos: Saga - toinen kirja, Saga #2
Alkuperäinen nimi: Saga vol. 2

Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 155
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto


Toinen osa oli ihan yhtä hyvä kuin ensimmäinenkin. Tässä on vaan niin paljon eri hahmoja että esimerkiksi nimien muistaminen on ihan älyttömän hankalaa ja välillä piti palata pari kertaa takaisin että pääsi taas kärryille mukaan. Se voi kyllä johtua ihan puhtaaasti siitä että tämä oli lukumaratonilla viimeinen kirja jonka luin, ja siinä vaiheessa oli jo hieman väsynyt. 

Lempparini pysyivät edelleen samana ja paikalle ilmestyi kaaosta aiheuttamaan Markon ex-tyttöystävä-vaimo-kihlattu-mikälienee nimeltään Gwendolyn. Markon vanhemmat olivat myös ihania! Markon ja Alanan tarinaa avattiin vähän enemmän, ja oli kiva tietää miten kaksi niin erilaista tyyppiä ovat päätyneet yhteen.



Odotan innolla mihin tämä tarina oikein etenee. Vielä olisi 4 osaa lukematta ja sitten luultavasti jäädään odottelemaan viimeisintä osaa julkaistavaksi. Koska tämä pitää sisällään niin paljon asioita, voisin kuvitella että toisella lukukerralla nämä ymmärtäisi vielä paremmin. Vaikka olen lukenut vasta nämä kaksi ensimmäistä osaa, voin silti sanoa että joskus nämä kaikki täytyy lukea uusiksi. Ehkä sitten kun saan hankittua nämä jostain itselleni? Haha, siinä voi mennä aikaa. 

3. syyskuuta 2017

Brian K. Vaughan & Fiona Staples: Saga 1

"Alana ja Marko taistelevat galaktisen sodan vastapuolilla. Heidän rotunsa ovat sotineet ammoisista ajoista lähtien, eikä rauhasta näytä olevan toivoakaan. Kun Alana ja Marko rakastuvat ja saavat lapsen, he joutuvat pakenemaan molempien kansojen vihaa henkensä edestä. Kolmikkoa jahtaavat kylmäveriset palkkatappajat, omat vanhemmat ja TV-päiset robottikuninkaalliset."

Teos: Saga - ensimmäinen kirja, Saga #1
Alkuperäinen nimi: Saga

Kirjailija: Brian K. Vaughan
Kuvitus: Fiona Staples
Sivumäärä: 168
Kustantaja: Like
Mistä minulle: Kirjasto


En olisi ikinä uskonut sanovani että pidän tästä. En ikinä! Niin moni eri ihminen suositteli tämän lukemista, ja mun oli siitä syystä ihan pakko tarttua tähän. Tämä oli sarjakuva, josta halusin pitää, osittain jopa siksi että tämä on saavuttanut niin suuren suosion.

Saga on niin erilainen kuin mikään muu lukemani sarjakuva (tai mikään muukaan kirja). Tästä löytyy niin paljon kaikkea niin siistiä, outoa ja osittain jopa ällöttävää. "Saga kertoo eeppisen tieteisseikkailun kautta tarinan politiikasta, rakkaudesta ja perheen perustamisesta" - no niin tekee.

Hahmoista sen verran että tykästyin Markoon, Tahtoon ja Valhetassuun. Toivottavasti seuraavissa osissa ei tapahdu mitään pahaa etten joudu syömään sanojani.

Brian K. Vaughan on mulle tuttu nimi Lostin kautta ja tietojeni mukaan hän on myös käsikirjoittanut Under the Domea jota itse en ole vielä katsonut. Fiona Staples taas on aivan tuntematon, mutta hän on tehnyt ihan älyttömän hienon työn kuvittaessaan tämän. Mahtavaa jälkeä nimittäin.

Ensimmäisessä osassa tarina lähti käyntiin hyvällä vauhdilla ja oon iloinen että mulla löytyy tällä hetkellä lainattuina kaikki 6 suomennettua osaa! Nämä tulee luettua niin äkkiä läpi että oikeasti varmaan itkisin jos joutuisin odottelemaan näitä kirjaston jonoissa. Jälleen yksi sarja minkä haluaisin ehdottomasti omistaa myös itse. Täytyy pitää sormet ristissä ja koittaa bongailla näitä hyvään hintaan jostain.


1. syyskuuta 2017

Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 3

"Ilmiömäiseen suosioon Ranskassa nousseen omaelämäkerrallisen Tulevaisuuden arabi -sarjan kolmas osa kertoo Sattoufin perheen vuosista 1985-1987. Seitsenvuotiaan Riadin ranskalainen äiti alkaa saada tarpeekseen elämästään alkeellisessa kyläpahasessa Syyriassa. Myös Riad ymmärtää vähitellen, millaisessa yhteiskunnassa hän varttuu 1980-luvun arabisosialistisessa valtiossa. Voiko Tirma'lassa viettää joulua? Oliko Conan Barbaari ympärileikattu? Entä kohdellaanko eläimiä paremmin Bretagnessa kuin syyrialaiskylässä? Ja tuleeko Riadin isästä vielä jonain päivänä suurmies Hafez al-Assadin diktatuurissa?"

Teos: Tulevaisuuden arabi 3 - Lapsuus Lähi-idässä (1985-1987), Tulevaisuuden arabi #3 
Alkuperäinen nimi: 
L'Arabe du futur 3. Une jeunesse au Moyen-Orient (1985-1987)
Kirjailija: Riad Sattouf
Sivumäärä: 150
Kustantaja: WSOY
Mistä minulle: Kirjastolaina 


Tulevaisuuden arabi ja Tulevaisuuden arabi 2.

Aiemmassa osassa pikku-Riad aloitti koulun, ja nyt Riad on ylentynyt opettajan lemppariksi hyvällä käytöksellään. Riadin äiti mutisee vastaan hieman enemmän kuin aiemmin ja Riadia kiusataan - tai enemmänkin pelotellaan juutalaisuudella. Uskonnolliset asiat ovat enemmän esillä kuin aiemmin, vietetään Ramadania ja Riad tekee kaikkensa uskotellakseen ettei hän tai äitinsä ole juutalainen.

Riad pääsee käymään äitinsä kanssa myös Ranskassa, joka avaa ehkä hieman Riadin silmiä siitä millaisessa paikassa hän oikeasti asustelee. Vieläkin jaksaa kyllä ihmetyttää minkä takia Riadin vanhemmat ovat yhdessä.



Olen kauhuissani, nyt kaikki osat on luettuna. Mitä sitten? Kuinka kauan joudun odottelemaan seuraavaa osaa? Joka muuten vaikuttaa kiinnostavalta, Riad perheineen muuttaa Saudi-Arabiaan!

Jos Tulevaisuuden arabi -sarja ei ole sulle vielä tuttu, suosittelen lukemaan!


31. elokuuta 2017

Elokuun kooste - luetut & ostetut

Elokuu. Alkoi koulu joka toi mukanaan kasan velvollisuuksia ja paineita jotka mielellään olisi voinut jäädä tulematta. Mulla onneksi on tähän alkuun tosi helppo jakso eikä kouluakaan ole edes joka päivä - helpottaa hieman tuskaani. Oon haahuillut kirjastolla enemmän kuin normaalisti, ja sen huomaa myös tämän kuukauden luetuissa. Koululta on kirjastolle jotain 20 metriä, joten sinne tulee laahustettua joko ennen tuntia tai ennen kotiin lähtevää bussia.

Blogin ulkoasumuutos on saanut mut jotenkin innostumaan bloggaamisesta uudella tavalla, ja olenkin koittanut pohtia uutta sisältöä. Postaustahti on myös ihan hullu, ja tuntuu että postauksia tulee lähes päivittäin. Nyt olen päätynyt ainakin yhteen ratkaisuun, joka on se, ettei kuukausittaisia ostospostauksia enää tämän jälkeen tule. Aion edelleen esitellä jotain hankintoja, ihan vain siksi että mua itseäni kiinnostaa aina muiden ostokset ja varsinkin kirjahyllyn sisältö, joten oletan että sieltä löytyy joku asiasta kiinnostunut. Olen nyt kuitenkin yrittänyt olla ostelematta (vähän Black Fridayta silmällä pitäen, luultavasti haluan tilata kaiken mahdollisen) ja toistaiseksi jopa onnistunut siinä. Ostospostauksia tulee siis aina silloin kun koen että hankintoja on kertynyt tarpeeksi postausta varten. Nyt tuntuu typerältä esitellä välillä kymmeniä kirjoja kerralla, ja nyt esimerkiksi esiteltävänä olisi vain yksi. Muutenkin haluaisin esitellä hankintojani vähän laajemmin, esimerkkinä juuri postauksen lopussa olevat True Blood -sälät. Liittyvät kuitenkin blogini aiheeseen vaikka eivät kirjoja tai tv-sarjoja olekaan.

Elokuussa luettua:
 Becca Fitzpatrick: Riitasointu (Hush, hush, #2)
☆ Robert Kirkman: The Walking Dead - ensimmäinen kirja (The Walking Dead, #1)
☆ Richelle Mead: Vampire Academy - 1, graphic novel (Vampire Academy, #1)
☆ Chimamanda Ngozi Adichie: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä
☆ Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 2 (Tulevaisuuden arabi, #2)
☆ Viivi Rintanen: Mielisairaalan kesätyttö
☆ Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 3 (Tulevaisuuden arabi, #3) 
☆ Brian K. Vaughan: Saga - ensimmäinen kirja (Saga, #1)
☆ Brian K. Vaughan: Saga - toinen kirja (Saga, #2)
 Paperi T: post-alfa



Mainitsinkin jo etten ostanut kuin yhden kirjan (tai no huijasin, tilasin kyllä kirjoja mutta ne ei ole vielä saapunut...) ja sitten ostin myös muuta nörttikamaa hyllyilleni keräämään pölyä. Olen tilannut myös aikoja sitten uusia Funkoja, jotka ei oo vieläkään tullut! Hieman on pelkotilat päällä että mitäköhän niille on tapahtunut, ja täytyykin alkaa laittelemaan pian perään viestiä - niiden postittamisesta kun on jo kuukausi kulunut. Niistä postausta siis heti kunhan ne vaan saapuisivat, jos tulevat ikinä. Hitto!

KIRPPIS:
- Deborah Harkness: Lumottu

EMP.fi
- True Blood, Merlotte's pillimuki
- True Blood, Tru Blood -tuoppi