14. tammikuuta 2018

Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet

"Australialaisen Pirriween alakoulun vanhempien illanvietto alkaa riehakkaasti. Vaaleanpunaiset drinkit menevät isien ja äitien päähän kuin raketti. Ja sitten alkaakin kunnon käsirysy, joka päätyy mystiseen kuolemaan. Kuka tappoi ja kenet vai tappoiko ollenkaan?

Mustia valkeita valheita on herkullisella satiirilla höystetty tarina keskiluokkaisten ihmisten salaisuuksista, valheista ja kielletyistä tunteista. Se on myös röyhkeän epäperinteinen murhamysteeri ja mainion tarkkanäköinen kuvaus kolmen hyvin erilaisen naisen ystävyydestä."

Teos: Mustat valkeat valheet
Alkuperäinen nimi: Big Little Lies
Kirjailija: Liane Moriarty

Suomentaja: Helene Bützow
Sivumäärä: 447
Kustantaja: WSOY
Mistä: oma kirjahylly


Voi Liane minkä teit. Aloin lukemaan kyseistä kirjaa jo kuukausia, kuukausia sitten, mutta se ei sillon iskenyt yhtään ja päätin jättää sen myöhemmälle. Hyvä että tein niin, koska nyt tartuttuani uudestaan tähän - oli oikea fiilis, oikea tunnelma, oikea hetki - ja tämä kirja oli mahtava.

En kokenut olevani millään tasolla oikeaa kohderyhmää, kun kirja käytännössä pyörii koulun ympärillä ja lapsiperheen arjessa, ja suurin osa päähenkilöistä olivat mua tuplasti vanhempia. En siis kokenut kovinkaan samaistuvani henkilöihin (tai lähinnä en samaistunut heidän ongelmiin), mutta siitä huolimatta tarina imaisi mut mukaan enkä voinut laskea kirjaa käsistäni.


"Tämä ei ole sirkus. Tämä on murhatutkimus."


Kirjan alussa on tapahtunut rikos. Tarkemmin sanottuna murha. Jo ensimmäisen luvun aikana rikosylikonstaapeli Adrian haastattelee paikalla olleita ihmisiä, mutta lukijalle jää arvattavaksi että mitä on tapahtunut, mistä syystä, ja kuka on kuollut? Aikaa on käytetty hienosti hyväksi, ja toisessa luvussa ampaistaan 6 kuukautta menneisyyteen. Mulla tuli itselläni heti mieleen tästä asettelusta tv-sarja How to Get Away with Murder, jossa alussa näytetään osittain mitä on tapahtunut, sen jälkeen näytetään mitkä asiat ovat johtaneet siihen, ja sitten lopuksi kerrotaan mitä oikeasti on käynyt ja miksi. Tämä toi myös mieleeni Täydelliset naiset, jossa perheet ylläpitää kulissia täydellisestä perheestä ja elämästä, ja heidän arki on täynnä valkoisia valheita sekä salaisuuksia.

Hyvät henkilöhahmot, onnistuneet sellaiset. Madeline, Celeste ja Jane ovat kaikki täysin erilaisia naisia, joita yhdistää kuitenkin tietyt asiat ja he pitävät toistensa puolia loppuun saakka. Janen poika Ziggy nousi lempparikseni heti alusta. Kirja päästi kurkkaamaan "kulissien" taakse, ja näytti ettei rikkaudet takaa täydellistä elämää. Kirjassa käsiteltiin myös vakavia aiheita jotka koskettaa, ellei jopa järkytä.

Pidin myös erityisen paljon Lianen tavasta kirjoittaa ja kuvailla asioita. Tarina etenee sujuvasti, pitää mielenkiinnon yllä ja siihen on helppo upota mukaan. Lumouduin tästä niin paljon, etten malta odottaa millon pääsen katsomaan tästä tehdyn tv-sarjan Big Little Lies - joka juuri voitti mm. Golden Globen. Täytyy ehdottomasti myös tutustua Lianen muuhun tuotantoon!


6. tammikuuta 2018

The End of the F***ing World: 1. tuotantokausi (2017)



traileri / 1. kausi / 8 jaksoa / 25 min / v. 2017 / channel 4, netflix

Eräänä kauniina päivänä Netflix lähetti mulle ilmoituksen ja kertoi tämän tulosta. Jäin odotelemaan, ja nyt se odotus on vihdoin palkittu, ja katsoin koko tuotantokauden putkeen sen ilmestyessä Netflixiin 5.1. perjantaina.

Mistä tämä sitten kertoo? Pääosassa on 17-vuotias James, joka on lähes varma siitä että hän on psykopaatti. James on tajunnut jo pienenä ettei hänellä ole huumorintajua, ja hän on mm. upottanut kätensä rasvakeittimeen tunteakseen jotain, sekä tappanut eläimiä. Eläinten tappaminen käy tylsäksi, ja James alkaa haaveilemaan isommasta uhrista. Ja siinä samassa hän tapaa Alyssan.

Täytyy sanoa etten katsonut edes traileria loppuun ja olin silti erittäin innoissani tästä. Kuvittelin tämän olevan tyypillinen komedia, hieman oudohkojen teinien elämästä kertova elokuva ennen kuin tajusin sen olevan mustanpuhuva tv-sarja ja omalla tavallaan sairas kertomus kahdesta eksyksissä olevasta nuoresta. James ja Alyssa vievät paikan Thelmalta ja Louiselta sekä Bonnielta ja Clydeltä.

Kuvaustyyli on kaunis ja rauhallinen, samoiten kuin tapahtumien miljöö. Värimaailma, yksinkertaisuus, valokuvamaisuus. Kaikki on kunnossa. Mainiot näyttelijät, mainio toteutus, mainio, mainio, mainio.

En olettanut että tämä iskisi näin kovaa. En todellakaan. Olen muutaman tunnin ehtinyt pyöritellä päässäni sarjan tapahtumia ja ylipäätänsä koko sarjaa, ja olen tullut siihen tulokseen että tämä on yksi parhaista teoksista mitä olen hetkeen katsonut. Niin karmaiseva ja raaka - mutta myös herkkä kasvutarina, jonka jatkoa jään odottelemaan tuli tassujen alla.

Tämä on taas niitä sarjoja jotka joko iskee tai sitten ei iske. Trailerit on harvoin onnistuneita, mutta jos tämän sarjan traileri saa sut kiinnostumaan, naurahtamaan tai hymyilemään niin katso.


kauden yksi ehdottomasti onnistuneimmista kohtauksista

5. tammikuuta 2018

Stephanie Perkins: Lola and the Boy Next Door

"Budding designer Lola Nolan doesn't believe in fashion... she believes in costume. The more expressive the outfit - the more sparkly, more wild - the better. And life is pretty close to perfect to Lola, especially with her hot rocker boyfriend.

That is, until the Bell twins, Calliope and Cricket, return to the neighbourhood and unearth a past of hurt that Lola thought was long buried. So when talented inventor Cricket steps out from his twin sister's shadow and back into Lola's life, she must finally face up to a lifetime of feelings for the boy next door."

Teos: Lola and the Boy Next Door
Sarja: Anna and the French Kiss #2 
Kirjailija: Stephanie Perkins 
Sivumäärä: 384
Kustantaja: Usborne
Mistä: oma kirjahylly


Anna and the French Kiss iski niin kovaa, että ihan pelotti alkaa lukemaan tätä. Mitä jos se ei ole yhtään niin hyvä kuin aiempi osa? Kauhistelin myös hieman hahmojen vaihtuessa toisiin - kuullaanko Annasta ja St. Clairista enää? Näistä pienistä pelkotiloista huolimatta Lola and the Boy Next Door yllätti. Se oli viihdyttävä, erilainen - mutta silti niin samanlainen. Ja tässä tapauksessa tuo samanlaisuus oli vaan positiivinen asia. 

Päähenkilö Lola työskentelee Annan kanssa samassa paikassa, ja tarinan edetessä Anna ja St. Clair ilmestyy paikalle yllättävän usein. Yleensä mua jää aina kaivelemaan että miten kirjan henkilöillä menee sen loputtua, joten pidin erityisen paljon siitä että heidät oli tuotu tähän mukaan ja näin ollen pääsin näkemään mitä heille kuuluu. Ja mitä ilmeisemmin heille kuuluu hyvää - KIITOS!


"When they break apart, Anna says something that makes him fall into silly, boyish laughter. For some reason, that's the moment that makes me turn away. Something about their love is painful."


Lola on täysin rakastunut Maxiin, itseään vanhempaan, tatuoituun rokkariin. Vaikka Lolan vanhemmat ja paras ystävä eivät ole suhteen kannalla, Lola pitää Maxin puolia aina siihen saakka kun Cricket Bell saapuu sekoittamaan pakkaa. En tiedä tarvitseeko edes mainita kirjan olevan ennalta-arvattava, kun koko kuvio on jo kirjan nimestä alkaen niin selkeä. Matkaan mahtuu kuitenkin mutkia ja paljastuksia joita ei välttämättä osaa odottaa.

Pidin erityisen paljon Lolan vanhemmista ja he olivatkin esillä moneen otteeseen. Lola taas sai mut hieman ärsyyntymään käyttäytymisellään ja sinisilmäisyydellään. Lola oli nyt lähes samassa tilanteessa kuin St. Clair ensimmäisessä osassa ja kuljeskeli ympäriinsä loukaten läheisiään. 

Anna and the French Kiss pitää edelleen kärkipaikkaa, ja odotan innolla sarjan viimeistä osaa jossa päästään tutustumaan Islaan paremmin. 


2. tammikuuta 2018

Joulukuun kooste & superlukumaratonin yhteenveto

Ihana, ihana joulukuu. Vihdoin se kauan odottamani joulu tuli, oli hyvää ruokaa, mainio tunnelma ja ihania lahjoja! Valitettavasti sen aika nyt kuitenkin on ohi, huidellaan jo tammikuun puolella, mutta ei tässä enää kauaa - ja joulu on uudestaan! :D Taisin höpötellä kaikki turhat jorinat aikaisempaan postaukseen, joten nyt ei oikeastaan ole mitään sanottavaa. Yllätyin nähdessäni kuinka monta kirjaa joulukuussa tuli luettua, kun tuntuu etten ole saanut oikein mitään aikaisekseni. Taaskaan. Koko kuukausi meni Helmet -haasteen kanssa kuumotellessa, ja näistäkin 7 on luettu sitä varten.

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille, ja tsemppiä kaikkiin mahdollisiin lukuhaasteisiin mitä olette itsellenne kerännyt! :D

Joulukuussa luettua:
☆ Michael Katz Krefeld: Lahko
☆ Meredith Wild: Hänen vallassaan
☆ Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
☆ Cassandra Clare: Luukaupunki
☆ Oiva Paloheimo: Tirlittan
☆ Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
☆ Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet/ ᴘᴏsᴛᴀᴜs ᴛᴜʟᴏssᴀ
☆ Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi / ᴘᴏsᴛᴀᴜs ᴛᴜʟᴏssᴀ
☆ Stephanie Perkins: Lola and the Boy Next Door / ᴘᴏsᴛᴀᴜs ᴛᴜʟᴏssᴀ



Vielä viimeisen kerran kiitos iso Hennalle ja Lotalle, jotka potkaisivat superlukumaratonit käyntiin syksyllä. On ollut ilo olla mukana näissä, vaikka osa maratoneista minun kohdalla jäivätkin vajaaksi. Saavutin vuoden 2017 lukutavoitteen odotettua aiemmin, ja loppuvuodesta lukuinto tuntui hiipuvan kun ei ollut enää Helmetin lisäksi mitään tavoiteltavaa. Viimeinen superlukumaraton kesti kokonaisen viikon, mutta taisin lukea kolmena eri päivänä. Lukumaratoniin tuotiin lisäksi muutama haastekohta, mutta itseltäni niiden suorittaminen jäi kokonaan - ehkä seuraavalla kerralla? ;)

Nämä kirjat luin:
☆ Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet (s. 447)
☆ Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi (s. 303)
☆ Stephanie Perkins: Lola and the Boy Next Door (osittain, s. 181)

sivuja yhteensä: 931

oon niin kyllästynyt tähän jatkuvaan pimeyteen ja pimeässä KUVAAMISEEN että pliis kevät TULE JO.