19. toukokuuta 2017

Estelle Maskame: DIMINY - Tarvitsen

"On kulunut vuosi siitä, kun 18-vuotias Eden Munro näki viimeksi Tyler Brucen: uuden velipuolensa... ja kielletyn rakkautensa. Eden ja Tyler päättivät tukahduttaa tunteensa ja lopettaa orastavan suhteensa perheidensä tähden. Jokin Edenissä kuitenkin läikähtää, kun Tyler kutsuu hänet kesäksi luokseen New Yorkiin – huolimatta siitä, että Eden on onnellinen uuden poikaystävänsä kanssa ja Tylerkin elää nyt uutta elämää.

Kesä kaksin kaukana perheistä ja ystävistä New Yorkin vastustamattomassa sykkeessä osoittaa, etteivät Eden ja Tyler ole päässeet yli toisistaan. Mutta voivatko he vastustaa kiusausta? Ja mitä seuraa, jos he antavat tunteilleen vallan ja uhmaavat kaikkia sääntöjä?"

Teos: Diminy - Tarvitsen, Dimily #2
Alkuperäinen nimi: Did I Mention I Need You?

Kirjailija: Estelle Maskame
Sivumäärä: 384
Kustantaja: Gummerus
Mistä minulle: Adlibris 

Arvosana: 
 VUOSI SITTEN 


DIMINY - TARVITSEN on jatkoa trilogialle, jonka ensimmäisestä osasta RAKASTAN löytyy postaus täältä.

Tämän trilogian osat ovat ensimmäisiä kirjoja, jotka olen heti julkaisupäivänä hankkinut itselleni. Lukuunottamatta ensimmäistä osaa, olen myös lukenut nämä kaksi viimeistä aina julkaisupäivän aikana. Vuosi sitten tämän lukeminen meni ihan huumassa. Olin odottanut tämän julkaisua pari kuukautta, janosin tietoa tulevasta ja olin innoissani sillä samaisella sekunnilla kun sain tämän käsiini. Sivut kääntyilivät jälleen itsestään, ja parin tunnin päästä huomasin lukeneeni koko kirjan – lähes parahdin tuskasta kun tajusin joutuvani odottamaan seuraavaa osaa jälleen pari kuukautta.

En tiedä olenko vanhentunut vuoden aikana 20 vuotta yhden sijaan, mutta nyt toisella lukukerralla oli eri ääni kellossa. Siis DIMINY on ihan älyttömän ihana, se on. Mutta se on myös ihan helvetin raastava, niin ärsyttävä ja jotenkin se vaan silti saa mut jatkamaan lukemista. Narisin ja valitin jo aikaisemmassa postauksessa siitä kuinka ärsyttävää Edenin käyttäytyminen on – mutta se oli pientä verrattuna tähän. Raivostuttaa Edenin mustasukkaisuus Tyleriä kohtaan, varsinkin kun hänellä itsellään on toinen poikaystävä. Se, kuinka hän vihoittelee pienistä asioista, ja se kuinka hän olettaa Tylerin säätäneen kaikkien naispuolisten ihmisten kanssa. Ja mä kun olen itse luullut olevani liian mustasukkainen. On eri asia potea sitä mustasukkaisuutta oman pään sisällä, kuin vainoharhaisena nakata kaikki paska toisten niskaan. Ehkä nyt suht raivoissani tässä kärjistän asioita vähän liikaa, mutta voi jummi sentään.

"Me joudutaan nyt ihan virallisesti helvettiin." 

Kaikki ne huonot ajatukset ja mielipiteet tästä kirjasta tulee, liittyy oikeastaan vain tuohon Edenin käyttäytymiseen. En jaksa enää perustella itselleni hänen käyttäytymistä sillä että "no onhan se ihan ymmärrettävää", koska en yksinkertaisesti jaksa ymmärtää. Kyllä tästä oikeasti myös hyviäkin puolia löytää. Tietty olin (ja olen) innoissani siitä että Tyler ja Eden vihdoin saivat toisensa (hetkeksi) ja kuinka rakastuneita he oikeasti ovat. Onhan Tyler nyt ihana, tapahtui paljon kaikkea kivaa – mutta Edenin käyttäytyminen vaan roikkuu nyt kaiken sen hyvän edessä.

Tätä on viihdyttävä lukea, se on helppoa ja nopeaa luettavaa. Parhaimmassa tapauksessa se vie sut niin mukanaan, että sun on pakko ahmia koko trilogia kerralla. Et voi laskea kirjaa käsistäsi, eläydyt tapahtumiin ja et halua sen ikinä loppuvan. Sitä se oli mulle ensimmäisellä lukukerralla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti